torstai 24. maaliskuuta 2016

Mitä kuuluu?

 
Hyvää kiitos! Meillä menee oikein kivasti edelleen. Ollaan tavattu Paronin kanssa jo muutamaa tuttua koiraa ja kohtaamiset on sujunut hyvin. Vähän Paroni jännittää vieraita koiria mutta se on varmaan ihan hyväksyttävää yhdeksän viikkoiselta pennun rääpäleeltä. Ollaan kuitenkin aika vähän vasta käyty muita koiria moikkaamassa. Lenkillä ollaan kans ohitettu muutamat koirat ja ei tämä paljoa muille räksytä. Vähän saattaa puhista mutta antaa kyllä tosi hyvin muiden olla ja seuraa ohjaajaansa eikä jarruttele ja räksytä.

Ollaan kans harjoiteltu irti olemista yksin sekä Toten kanssa. Paroni on tähän mennessä tullut jokaisella "tänne" käskyllä luokse ja naamaan on aina tykitetty kunnon nami palkka.
Käytiin kans pellolla vähän juoksemassa irti. Pojat juoksi pellolla peräkanaa kuin mitkäkin idiootit.
Tyhmillä on halvat huvit ja idiooteilla ilmaiset, vai miten se meni. Ei vaan, ihan loistavaa että osaavat ottaa ilon irti. Tottea jos veisin yksin pellolle niin herra varmaan vain nuuskisi eikä juoksisi lainkaan. Pentu tuo irti oloihin sopivaa vauhtia. :D

Ensi viikolla olisi tarkoitus mennä minun vanhalle koululle tutustumaan Paronia vähän erilaiseen ympäristöön. Käydään moikkaamassa minua opettanutta opettajaa ja tutustutaan vähän paikkoihin. Paroni luultavasti hurmaa samalla reissulla muutaman opiskelijankin. Voisin tästä "reissusta" ki9rjoittaa sitten tänne blogiin että miten meni. :)

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Ensinmäinen viikko takana


Eka viikko takana tämän pikku hurjapään kanssa. Paroni on mielestäni tosi vakuuttava tapaus. Ei arkaile vieraita ihmisiä tai uusia paikkoja. Paroni ja Totte ei aluksi noteerannut toisiaan juuri ollenkaan. Nyt pojat touhottaa keskenään ulkoillessa niin kuin olisivat olleet jo pidempään kaverukset. Sisällä ollessaan eivät niinkään leiki. Mutta eipä Totte koskaan leiki sisällä eikä varmaan siksi oikeen huvita paroninkaan hössötämisiin osallistua. Totte on jo kuitenkin seitsemän vuotias ja sen mielestä kotona ollaan rauhassa, syödään ja nukutaan, thats it. :D

Kaikin puolin meillä on mennyt oikein hyvin. Pojat tulee jo ihan hyvin juttuun, Paroni osaa jo istua käskystä ja ottaa katse kontaktia. Myös ulkoilu kahden koiran kanssa rupeaa sujumaan jo ihan kiitettävästi. Vielä on paljon opittavaa pennulla, että omistajalla. :)

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Tässä mä nyt oon!



Moikka, mä oon IT IS Caffé Ristretto! Mutta kaikki kutsuu mua Paroniksi. Kai sekin on sitten mun nimi? Mä oon rodultani hollanninpaimenkoira! Muutin lauantaina 12.03 tänne mun uuteen kotiin Vaasaan. Mun aiempi koti oli Joensuussa ja sieltä oli hirmu pitkä matka tänne uuteen paikkaan. Mutta ei se mitään, oli niin tylsää se autossa istuminen että nukuin melkeen koko matkan. Kuka nyt jaksaa kattella auton ikkunasta maisemia seittemän tuntia, hei haloo!
Täälä uudessa paikkaa mulla on sellanen Brother from another mother, Totte! Totte on tollanen karvanen mun kokonen havannankoira. Totte oli aluksi niinku mua ei olis ollenkaan. Mutta tänään se ei enää voinut vastustaa mua ja leikittiin vähän yhdessä. Nyt se taas on ku mua ei olis, kyllä mä sen vielä pehmitän!

Mutta pitemmittä puheitta, tää on mun ihka oma blogi ja tänne mun mamma kirjottelee aina että mitä mulle kuuluu ja muuta sellaista. Nyt mä taidan mennä päikkäreille että jaksan taas illalla riehua, morjens!